Rannikon ja saariston lammastilat laajentavat ja kehittävät toimintaansa

KNOWSHEEP - Google Chrome_2014-02-10_12-37-40

Yritystoiminnan kehittäminen, vastuullisuus ja verkottuminen muiden lammastilojen kanssa nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi, kun Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastiloille rakennettiin vuoteen 2020 yltävä strategia ja kehittämissuunnitelma. Lammasyrittäjistä 70 prosenttia aikoo jatkaa entisellään tai laajentaa toimintaansa seuraavan 10 vuoden aikana.

Asiakaslähtöinen toiminta, tuottajalle asti jäljitettävissä olevat tuotteet, ympäristöstä huolehtiminen, yrityksen kannattavuuden parantaminen ja yhteistyö muiden lammastuottajien kanssa. Näihin konkreettisiin asioihin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastuottajien tulisi kiinnittää huomiota.

Kolmivuotisessa KnowSheep -hankkeessa laadittiin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudelle strategia ja kehittämissuunnitelma, jota noudattamalla tilat pystyvät kehittämään toimintaansa ja tavoittamaan asiakkaansa paremmin. Strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 valmisteltiin yhteistyössä yrittäjien ja yhteistyötahojen kanssa.

Apua liiketoiminnan kehittämiseen

Virossa lammastaloudella on pitkät ja vanhat perinteet osana omavaraistaloutta. Suomessa lammastalouden toimintakulttuuri on vielä nuori ja ohut, ja kaupan neuvotteluasema on erittäin vahva.

Lammasyrittäjien ongelmat ovatkin olleet moninaisia: tuottajalta voi puuttua tuotteiden suunnittelu- ja hinnoittelutaitoja. Lampaanlihan ja -maidon sekä villan tuotannossa ei ole välttämättä erikoistuttu riittävästi, ja tuotteiden jatkojalostusta on erittäin vähän.

– Nykyajan maaseutuyrittäjät ovat kuitenkin useimmiten ammattitaitoisia monialaosaajia. He voivat hyödyntää osaamistaan strategisten valintojen kautta, kun he osaavat ja uskaltavat muuttaa yritysstrategiaansa tarvittaessa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Raija Räikkönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Yritystoiminnan kehittämisen lisäksi strategia auttaa viemään eteenpäin hallinnollisia muutostarpeita ja tutkimuskysymyksiä. Strategiaan ja kehittämissuunnitelmaan koottiin sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset että niiden toteuttamiseen osallistuvien yhteistyökumppanien vastuualueet.

– Tavoitteiden saavuttamisessa sekä yrittäjien välinen verkottuminen että tutkimuksen ja hallinnon verkottuminen elinkeinon kanssa ovat elinehto, Raija Räikkönen kertoo.

Lammastalous laajenee saaristossa

Lammastalous on ollut kasvussa jo muutaman vuoden ajan. Hankkeen aikana lampaiden määrä alueella kasvoi: vuosina 2010–2013 uuhien määrä kasvoi Paraisilla 27 prosenttia ja Kemiössä 35 prosenttia. Myös jatkajia riittää: sekä Suomesta että Virosta noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti joko lisäävänsä tuotantoa tai jatkavansa samalla tasolla lammastalouden parissa seuraavan 10 vuoden aikana.

– Näille yrityksille strategialähtöisen toimintatavan omaksuminen olisi erittäin hyödyllistä. Kapasiteetin lisääminen alueella edellyttää aikaisempaa voimakkaampaa keskittymistä ja erikoistumista alueen vahvuuksiin, Raija Räikkönen toteaa.

Ennakointi, joustavuus ja virtuaalisuus valtteina

Tuotantoaan kasvattavat tai monipuolistavat tilat joutuvat uusien haasteiden eteen niin kustannusten hallinnan kuin markkinoinnin suhteen. Yrittäjiltä vaaditaan jatkuvaa ajan hengessä pysymistä, vaikka tulevaisuutta on vaikea ennakoida.

– Toisaalta pienet, joustavat ja sopeutumiskykyiset maatilat pystyvät reagoimaan nopeasti. Korkea laatu, luonto, maaseudun kulttuuri, paikallishistoria, yrittäjäpersoonat ja innovatiiviset liiketoimintakonseptit tarjoavat mahdollisuuksia ainutlaatuiseen kilpailuetuun, kun niitä osataan oikein yhdistää, Raija Räikkönen toteaa.

Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuus Internetin avulla on jo avannut uusia mahdollisuuksia markkinointiin. Yhteisöyrittäjyyden lisäksi virtuaaliyrittäjyys on tuonut täysin uusia mahdollisuuksia syrjäseutujen asukkaille toimeentulon lähteeksi.

Hankkeen aikana perustettiin resurssikeskukset Saarenmaalle ja Hiidenmaalle sekä virtuaalinen resurssikeskus Paraisille (http://www.skargardensfarklubb.fi). Lammastalouteen liittyvä kehitystyö jatkuu näissä resurssikeskuksissa.

Hankkeen aikana järjestettiin useita koulutuksia, opintomatkoja ja seminaareja. Hankkeessa koottiin kolme kirjaa: Perinteinen lampaankasvatus Viron ja Suomen rannikolla ja saarillaPerinteiset villakäsityöt Itämeren saarilla ja Interreg IVA Knowsheep 2013 -hankkeen tutkimuksia, jotka ovat saatavilla maaliskuussa osoitteessa http://www.knowsheep.eu. MTT:n tutkimusosioista on julkaistu aikaisemmin kolme raporttia, jotka löytyvät MTT:n julkaisurekisteristä osoitteesta http://jukuri.mtt.fi/. Tuorein raportti Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueelle rakennettu strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 – KnowSheep hanke löytyy osoitteesta http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti131.pdf.

KnowSheep-hanke toteutettiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Estonian Research Institute of Agriculture, Estonian University of Life Sciences, Institute of Veterinary, University of Tartu, Saaremaa Wool Association, Hiiumaa Sheep and Cattle Society, Hämeen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Paraisten kaupunki. Hanketta ovat rahoittaneet Central Baltic Interreg IV A -ohjelma, Varsinais-Suomen liitto ja hankkeeseen osallistuvat yhteistyötahot. KnowSheep -hankkeen www-sivut: http://www.knowsheep.eu

This entry was posted in MTT. Bookmark the permalink.