Lähiruoka tuo uutta työtä Saloon

Salossa on monenlaista maatalouden ja erityisesti elintarviketeollisuuden osaamista. Rakentuuko Salon tulevaisuus maatalouden varaan?

Salon lähiruuan tuottajat ovat näyttävästi esillä yhteisellä SaloFood-osastolla Turun Ruokamessuilla 5.-7.10.2012. Tiskit täyttyvät paikallisista kala-, liha- ja viljatuotteista sekä peltojen ja kasvitarhojen sadosta.

Salo on yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä maatalouskaupungeista, Salossa on noin 1100 tilaa ja viljeltyä peltoalaa 56 000 hehtaaria. Salo on yksi maan suurimmista viljantuottajista sekä kasvien tuottajien kärjessä. Salossa tilojen koko on kasvusuunnassa kuten muuallakin Suomessa. Maantieteellisen, ilmastollisen sijaintinsa sekä suotuisen maaperän puolesta Salon seutu on Suomen parhaimpia ja ehkä kehittyvimpiä maatalousalueita. Hyvällä syyllä Saloa voi kutsua Suomen ruoka-aitaksi ja eräänlaiseksi lähiruuan mekaksi.

Maanviljelyn juuret ovat todella syvällä Salon historiassa. Meren läheisyys loi aikoinaan vilkkaat yhteydet länteen ja sieltä ruokauutuudet tulivat Suomeen ja Saloon. Alueen kartanoista ja pappiloista uudet viljalajit ja ruokakulttuuri levisi maatiloille.

SaloFood – tuoreita makuja läheltä on Salon alueen elintarviketuottajien muodostama tiivis yritysverkosto, joka kokoaa hajallaan olevat elintarviketuottajat yhteisen tuotemerkin alle ja mahdollistaa näin paikallisen lähiruuan tunnettuutta kuluttajien suuntaan. Tällä hetkellä SaloFood -verkostossa on mukana jo reilu 40 eri alojen tuottajaa. SaloFood kehittää tuotteiden jakelua päivittäistavarakauppoihin ja edistää paikallisten elintarvikkeiden markkinointia olemalla mukana järjestämässä kuluttajatapahtumia.

Turun Ruokamessuilla ensi viikonloppuna SaloFood -tuottajat löytyvät C-hallista Turun Messukeskuksessa. Osastolla voi maistella Vaanelan puutarhan karkkitomaatteja, tutustua Artik/Salon Vihanneshallin maustekurkkuihin ja Kalaliike Aspin savukalavalikoimaan. Mukana on myös Kirakan tila, jolta voi tilata joulupöytään savustetun kalkkunan. Lisäksi torilta löytyy Katiskanmäen yrttejä ja mausteita. Omilla osastoillaan osallistuvat Birkkalan tila, Heinän puutarha, Kolatun Vuohijuustola ja Perniön Liha Oy.

– Kuluttajalle lähellä tuotettu ruoka tuo tuoreita makuelämyksiä. Kun henkilö valitsee lautaselleen lähiruokaa, toimii hän samalla vastuullisesti vähentäen ympäristön kuormittumista sekä tukee maaseudun yrittäjyyttä ja elinvoimaisuutta, kertoo SaloFood -verkostoa koordinoiva yritysneuvoja Leena Erälinna.
Ihmiset ovat heränneet miettimään, mitä suuhunsa laittavat ja että kyse on muustakin kuin vain vatsan täyttämisestä. Suomessa ja myös Salon seudulla nähdään, että lähiruuan kysyntä on lisääntynyt ja lähiruokatrendi on nyt huipulla.

– Kuluttajien lisäksi Salon alueen kaupat ovat havainneet asian. Lähiruokaa kysytään aina vain lisää, kaupparyhmittymien tuotepäälliköt soittavat minulle ja kysyvät mitä olisi mahdollista saada, Erälinna toteaa.

– Tyypillinen ongelma on tuotteiden jakelu. SaloFood tarjoaa tähän ratkaisuja. Hankkeella on rakennettu malli, jossa kaupan, tuottajien ja logistiikkatoimijan yhteistyöllä helpotetaan pientuottajien tuotteiden pääsyä kauppaan ja kuluttajien ostoskoriin saakka, Erälinna vahvistaa.

Vaanelan Puutarhassa Perniössä tuotetaan ympärivuotisesti karkki- ja herkkutomaatteja sekä jääsalaattia ja makeaa frisee-salaattia. Sesonkituotteina kasvatetaan myös muita tomaattilajikkeita, avomaankurkkua ja kevätsipulia. Ismo Vaanela tunnustaa, että SaloFood on tehnyt suuren työn lähtiessään selvittämään mitä tuottajat, kauppa ja kuluttajat haluavat.

– Oli ilahduttavaa havaita, että meillä on yhteinen tavoite. Ihmiset haluavat ostaa lähellä tuotettua ja laadukasta ruokaa ja myös kauppa suhtautuu tähän positiivisesti. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat, kun nykyisin pienempikin tuottaja pääsee kaupan hyllyille.

Vaanela kertoo myös, että nykytekniikan, muun muassa ekologisten lämmitysmenetelmien ja biologisen kasvinsuojelun, ansiosta viljely on todella puhdasta

Kehittämispäällikkö Maija Pirvola Yrityssalosta korostaa, että tuottajilla on nyt tuhannen taalan paikka nähdä mahdollisuudet ja ryhtyä tuottamaan kysyttyä lähiruokaa. Asiantuntevana apuna on Yrityssalon koordinoima SaloFood- yhteistyö, jolla tuotteille saadaan lisää näkyvyyttä ja löydettävyyttä niin kuluttajille, ravintoloille kuin kaupalle.

Vastuullisen ruuan tarinoita

Juuri julkaistussa valtakunnallisessa Lähiruoka 2012-tutkimuksessa selvitettiin, mitä lähiruoka kuluttajille merkitsee. Vastauksissa korostuu se, että lähiruoka on ruokaa, jonka alkuperä tiedetään, ruokaa jolla on kasvot. Lähiruualla on kotipaikka ja tekijä ruuan takana, mikä tuo kuluttajalle turvallisuuden tunteen.

– Ekologisuus, ruuan alkuperä ja tarina ovat kuluttajille tärkeitä, Leena Erälinna vahvistaa. Lähiruoka koetaan laadukkaana ja hyvän makuisena, tuoreena ja puhtaana. Lähiruuan tuotanto on pienimuotoista ja arvostettua. Esimerkiksi luomulampaan lihaa ei tarvitse markkinoida, kaikki viedään käsistä. Lähiruoka on reilua arkiruokaa ja siinä huomioidaan sesonkiajat.

Kirakan tilalla Perniössä kasvatetaan kalkkunoita jo toisessa polvessa. Jussi Lindholm kertoo, että kalkkuna on lähiruokaa puhtaimmillaan.

– Kalkkunanpoikaset kasvatetaan pääasiassa tilan omalla viljalla. Meillä on oma teurastamo ja jalostus ja lisäksi savustus tehdään paikallisessa palvaamossa. Mitään ylimääräisiä kuljetuksia ei tehdä ja tuotteet myydään suoraan tilan myymälästä. Savustetun viljakalkkunan lisäksi tilamyymälästä saa erilaisia kalkkunagrillimakkaroita, metvursteja ja hyytelöitä.

Kalaliike Asp on ensimmäistä kertaa mukana Ruokamessuilla. Perheyrityksellä on Salossa kalanjalostus- ja pakkaustilat sekä savustamo. Mari Lindholm pohtii, että pienelle yritykselle on helpompi lähteä mukaan osaksi isompaa osastoa, jossa on muitakin paikallisia.

– SaloFood on kiva idea ja systeemi. Olemme yhdessä samalla osastolla, mikä tuo kaikille lisää näkyvyyttä ja myyntiä. Perinteisesti pääalueemme on Salo, mutta lisäksi käymme toreilla Forssassa, Urjalassa, Karkkilassa, Kemiönseudulla ja Nummelassa. Tunnustelemme markkinoita myös Turun suunnalta. Salon tilanne puhuttaa, mutta uskon vahvasti Saloon ja että kyllä me täältä noustaan, täältä tullaan!

– Vähittäismyynnin lisäksi kehitämme tukkumyyntiä. Omalla reseptillämme tehtyjä savukalapihvejä on ollut tarjolla lähiruokapäivillä ruokaloissa ja kouluilla, Mari Lindholm kertoo.

– Elämyksellisyys ja nautinto ovat tärkeitä lähiruuan ulottuvuuksia. Lähiruoka luo kuluttajalle mahdollisuuden kokeilla uusia tuotteita ja erikoisuuksia. Hyvän esimerkin tehdystä tuotekehitystyöstä tarjoaa Vaanelan Puutarha Perniössä. Vaanelan tilalla kehitetty karkkitomaatti on nykyisin rekisteröity tuote, Erälinna kertoo.

Perinteisiä ja uusia makuja tarjoavia tuoreita ja puhtaita lähiruokatuotteita voi ostaa suoraan tuottajilta, Salon torilta ja paikallisista kaupoista. Tarkemmat tiedot ostopaikoista, tuottajista ja tuotteista löytyvät verkoston sivuilta www.salofood.fi.

SaloFood on Yrityssalon koordinoima kehittämishanke, joka liittyy osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittamaan UKK – Uusi kasvu ja kansainvälistyminen -projektiin. Rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja projekti on osa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteitä. Projekti kestää vuoden 2013 loppuun asti. Lue lisää: www.salofood.fi

Yrityssalo on Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö Salossa toimiville ja Saloon sijoittuville kasvuhakuisille ja -kykyisille yrityksille. Yrityssalo palvelee myös yrittäjyyteen tähtääviä henkilöitä. Menestyvät yritykset tuovat uusia työpaikkoja, elinvoimaa ja hyvinvointia sekä kilpailukykyä alueelle. Lisää www.yrityssalo.fi

This entry was posted in Lähiruoka. Bookmark the permalink.