Viljasadosta uhkaa tulla pienin viiteen vuoteen

e6a37053-5e98-40ae-bed8-827359a9bb66

Viljasato vuosina 2006 – 2015

Kylvötyöt eivät ajoittuneet perinteiseen tapaan alkukevääseen, vaan jatkuivat pitkälle keskikesään alkukesän runsaiden sateiden vuoksi. Suomen pelloilta on odotettavissa viime vuoteen verrattuna tavallista vähemmän ohraa ja vehnää (-20 %) sekä kauraa ja perunaa (-10 %). Viime vuotta runsaampaa satoa on odotettavissa herneestä (+100 %), härkäpavusta (+50 %) ja rukiista (+40 %).

Vuoden 2015 sadonkorjuu pelloilla alkaa vasta runsaan kuukauden kuluttua. Näin heinäkuun puolivälissä tulevan syksyn todelliset satomäärät ovat vielä paljolti säiden varassa. Alkukesän sää on jo rajoittanut sadon määrää ja pääosin satotaso tullee olemaan suurimmalla osalla peltokasveista tavallista alhaisempi.  Satotason paikalliset vaihtelut voivat olla suuriakin, sillä paikalliset sadekuurot ovat aiheuttaneet ja voivat vielä aiheuttaa vahinkoa kasvavalle kasvustolle.

Viljasatoarvio on pienin viiteen vuoteen

Etenkin ohra on kärsinyt alkukesän märkyydestä. Ohran hehtaarisatoarvio (3 100 kiloa hehtaarilta) on lähes viidenneksen pienempi kuin viime vuonna. Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa ja siksi sen sadon pieneneminen (-370 miljoonaa kiloa) vaikuttaa eniten koko viljasatoon, joka pienenee viime vuodesta 667 miljoonaa kiloa. Arvio viljasadosta tällä hetkellä on siis vajaa 3,5 miljardia kiloa eli 16 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

Ruissato kattanee kotimaisen kulutuksen

Ruis on ainoa vilja Suomessa, jota säännöllisesti tuodaan ulkomailta kattamaan kotimaista alituotantoa. Pääosa rukiista on kylvetty jo syksyllä, joten kevään sateisuus on pikemminkin nostanut sen satoa eli sateella on rukiille päinvastainen vaikutus kuin pääosalle viljoistamme. Ruissatoarvio on 105 miljoonaa kiloa, joka kattaisi juuri ja juuri kotimaisen vuosikulutuksen. Tätä ei ole tapahtunut viiteentoista vuoteen.

Herne ja härkäpapu valtaavat alaa

Tänä kesänä Suomen pelloilla kasvaa hernettä eniten yli kahteen vuosikymmeneen ja härkäpapua enemmän kuin sadan vuoden tilastointihistorian aikana. Näiden valkuaiskasvien viljelyn yleistyminen on tervetullutta kotimaisen valkuaisomavaraisuuden vuoksi. Myös rypsin ja rapsin viljelyn lisääntyminen viime vuodesta on tervetullutta kotimaisille markkinoille, joille niitä mahtuu. Vaikka satomäärät kasvavat noilla kaikilla kasveilla, on niiden hehtaarisatotasoarvio tällä hetkellä rypsiä lukuun ottamatta selvästi pienempi kuin viime vuonna.

Tilaston taustaa

Luken ennakkosatotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 13. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 14.7.2015.

This entry was posted in Viljat. Bookmark the permalink.