ProAgria Keskusten Liitto: Kasvutilannekatsaus 5/28.7.2015

Viileä sää hidastanut kasvua pahoin

Heinäkuun viileät säät ovat hidastaneet kaikkien viljelykasvien, mutta erityisesti avomaanvihannesten kasvua ja kehitystä. Varhaisvihannesten sato onkin ollut hieman tavanomaista pienempi, mutta laatu on ollut hyvä.  Syysviljojen ja aikaisten ohrien puintien alkamista saadaan odotella elokuun loppupuolelle asti.

Kasvukausi on 2-2,5 viikkoa keskimääräisestä jäljessä Etelä-Suomessa ja Kymenlaakson sateisimmilla alueilla kasvustot ovat jäljessä jopa kolmesta neljään viikkoon tavanomaisesta. Maan pohjoisosissakin kasvukausi on 1,5-2 viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Kasvustot tarvitsevat kipeästi lämpöä ja sateiden taukoamista, jotta sadot ehtisivät valmistua viimeksi kylvetyillä lohkoillakin.

Sateet ovat häirinneet pahasti kuivan heinän korjuuta koko maassa ja pilanneet osan sadosta. Sateet ovat olleet kuuroluonteisia ja alueelliset erot sademäärissä ovat suuret. Sateisimmilla alueilla heinäkuun sademäärät ovat 1,5 –kertaiset keskimääräiseen verrattuna. Tilojen ja jopa lohkojen välillä on tänä kasvukautena suuret erot kasvustojen kunnossa ja satonäkymissä. Satonäkymät voivatkin vaihdella paikallisesti huonosta hyvään. Aikaisin kylvetyt lohkot, syysviljat ja säilörehunurmet ovat selviytyneet parhaiten haastavissa sääoloissa.


Kuivaheinän korjuu kesken, toisen säilörehusadon korjuu alkamassa

Kuivaheinän korjuu on kangerrellut koko maassa sateiden takia. Osa sadosta on jouduttu korjaamaan säilöheinäksi. Heinäsato arvioidaan määrältään keskinkertaiseksi, mutta tilojen väliset erot ovat suuret. Sato on laadultaan tavanomaista heikompaa.

Toisen säilörehusadon korjuu alkoi viime viikolla Etelä-Suomessa. Täyteen vauhtiin säilörehun toisen sadon korjuu on pääsemässä tämän ja ensi viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa. Maan pohjoisosissa ensimmäisenkin säilörehusadon korjuu on vielä kesken monella tilalla.  Lapissa toista säilörehusatoa arvioidaan päästävän korjaamaan elokuun puolivälissä.  Sateet, peltojen märkyys ja ensimmäisen säilörehusadon korjuun viivästyminen myöhästyttävät toisen sadon korjuun aloittamista. Satonäkymät vaihtelevat alueittain normaalista hyvään. Pohjanmaalla nurmien satonäkymät ovat välttävät.


Puintien alku siirtymässä elokuun loppupuolelle

Ruis on maan eteläosassa tulossa taikinatuleentumisvaiheeseen. Rukiin puintien alkamista saataneen odotella elokuun puoliväliin saakka. Syysvehnäkasvustojen kehitys on hieman ruista jäljessä. Syysviljat ovat pysyneet toistaiseksi hyvin pystyssä. Rukiista ja syysvehnästä odotetaan hyvää satoa, mikäli sateet lakkaavat ja sato päästään korjaamaan hyvissä oloissa.  Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ruissadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi.

Kevätviljojen sato arvioidaan normaaliksi tai normaalia heikommaksi. Kevätvehnäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ainoastaan Etelä-Karjalassa sato arvioidaan hyväksi. Ohrakasvustot ovat selviytyneet kevätviljoista heikoimmin kesän vaikeista sääoloista. Ohrakasvustot arvioidaan normaaleiksi ainoastaan Etelä-Karjalassa ja –Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaurasato on jäämässä tavanomaista heikommaksi Hämeessä, Pohjois-Savossa ja maan pohjoisosissa. Osa lohkoista kärsii liiallisesta märkyydestä. Runsaista sateista huolimatta kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä toistaiseksi.  Kosteat säät ovat lisänneet lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä viljoilla. Tästä johtuen viljoille onkin tehty torjuntaruiskutuksia edellisvuosia enemmän.

Ensimmäisiä ohrakasvustoja arvioidaan päästävän puimaan elokuun puolivälissä. Täyteen vauhtiin puintien odotetaan pääsevän vasta syyskuun alussa.

Kosteat säät lisäävät perunaruton riskiä

Kesän viileys ja runsaat sateet ovat hidastaneet perunan kasvua ja kehitystä. Kasvustojen kunto ja kehitysvaihe vaihtelevat suuresti tilalta toiselle. Märkyys on paikoin tuhonnut kasvustoja. Varastoperunakasvustot ovat aloittaneet kukintansa Pohjanmaata myöten. Kostea sää suosii ruton leviämistä, joten viljelmillä on nyt pidettävä ruttosuoja aukottomana toistuvin torjuntakäsittelyin.

Perunan sato-odotukset vaihtelevat välttävästä tyydyttävään riippuen kasvustojen kunnosta. Kesäperunan sato arvioidaan varastoperunaa paremmaksi. Tyydyttävän sadon edellytyksenä on, että ruton torjunnassa onnistutaan. Koloradonkuoriaisista ei ole toistaiseksi tehty havaintoja, mutta kasvustojen tarkkailu on edelleen ajankohtaista.

Viileys on hidastanut sokerijuurikkaan kasvua, joten satonäkymät vaihtelevat välttävästä normaaliin. Myöhään kylvetyillä lohkoilla sato on jäämässä heikoksi, mikäli säät jatkuvat yhtä viileinä. Kosteat säät ovat lisänneet laikkutautiriskiä sokerijuurikaskasvustoissa. Härkäpapukasvustoissa on havaittu suklaalaikkua tavanomaista enemmän. Etelä-Suomessa aikaisimmat rypsikasvustot ovat päättäneet kukintansa ja myöhäisimmät kasvustot kukkivat parhaillaan. Viileydestä johtuen rypsin kukinta-aika on ollut poikkeuksellisen pitkä. Kylvöjen pitkittymisestä johtuen kasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheessa olevia. On epävarmaa, ehtiikö myöhäisimpien kasvustojen sato valmistua syyskuun kuluessa. Kasvustojen kunto on välttävä Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Karjalassa rypsi on kasvanut hyvin. Sateiset säät lisäävät pahka- ja kalkkihomeen riskiä.

Syysöljykasvien viljely kiinnostaa

Kevätviljojen puintien siirtyminen elo-syyskuun vaihteeseen vähentää mahdollisuuksia lisätä syysviljojen ja  -öljykasvien viljelyä, vaikka kiinnostusta niiden viljelyalan lisäämiseen viljelijöillä olisi. Toisaalta kevään vaikeista sääoloista johtuen moni viljelijä joutui jättämään peltojaan kesannolle. Näille kesantopelloille sekä yksivuotisille nurmille on suunnitelmissa kylvää joko syysviljoja tai -öljykasveja. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyaloissa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan suuria muutoksia: maan etelä- ja keskiosissa syysviljojen viljelyalojen arvioidaan pienenevän hieman ja Pohjanmaalla kasvavan.


Mansikoiden satokausi jatkuu  

Satoa kypsyy edelleen tasaiseen tahtiin Etelä-Suomessa sekä mansikan päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa satokausi on vasta alkanut. Mansikan satokauden arvioidaan jatkuvan pitkälle elokuuhun suotuisissa sääoloissa. Heinäkuun alun hyvää satoa ennustaneet satoarviot ovat synkentymässä toistuvien sadekuurojen myötä. Harmaahome on jo alkanut pilata satoa viileästä säästä huolimatta eniten sadekuuroja saaneilla lohkoilla ja tiloilla, joilla harmaahomeruiskutuksia ei ole tehty tai joilla ruiskutuskertoja on vähennetty. Lisäksi monen mansikanviljelijän huolena on ulkomaisten poimijoiden työlupien päättyminen kesken pitkäksi venähtänyttä satokautta. Pahimmassa tapauksessa osa sadosta voi jäädä poimijapulan vuoksi korjaamatta.

Ensimmäisiä vadelmia päästään poimimaan viikon kuluessa Etelä-Suomessa, mutta satoa alkaa valmistua runsaammin vasta elokuun alussa Etelä- ja Väli-Suomessa. Vadelma pehmenee mansikan tapaan liian kosteassa, joten viljelijät toivovat poutaista säätä satokaudeksi.  Kosteat säät ovat suosineet vadelmalla uusien versojen kasvua.

Herukoiden varsinaisen satokauden odotetaan alkavan Etelä-Suomessa viikon kuluessa ja Keski- ja Pohjois-Suomessa elokuun puolivälissä.  Sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Ensimmäisten kesäomenien kypsymistä joudutaan odottelemaan vielä pari viikkoa. Kesäomenien sato arvioidaan välttäväksi. Myös syys- ja talvilajikkeiden sadosta on tulossa tavanomaista pienempi.
Märkyys haitannut vihannesmaiden hoitoa

Viileät säät ovat hidastaneet vihannesten kasvua koko maassa. Viileistä säistä ovat kärsineet etenkin tarhaherne, kesäkurpitsa ja avomaan kurkku. Varastoitavien vihannesten kasvu on vielä pahasti kesken, joten tulevien viikkojen säät ratkaisevat satojen määrät ja laadun. Sateet ovat vaikeuttaneet avomaanvihannesten hoitotöitä kaikkein alavimmilla pelloilla. Lisäksi sateiden pelätään huuhtoneen ravinteet kasvien ulottumattomiin.  Kasvukauden toivotaan jatkuvan kuivempana ja myös hieman lämpimämpänä pitkälle syksyyn, jotta kasvustot ehtivät toipua sateista ja sato ehtisi valmistua ajoissa.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

This entry was posted in Kasvutilannekatsaus, ProAgria. Bookmark the permalink.