ProAgria Keskusten Liitto Kasvutilannekatsaus 4/9.8.2016: Puinnit käynnistyneet sateiden lomassa

wheat-grain-field

Kasvustojen kehitys on eteläisimmässä Suomessa sekä Pohjois-Savossa runsaan viikon edellä tavanomaisesta ja muuallakin maassa puolesta viikosta viikkoon edellä. Puintikausi käynnistyi jo heinäkuun puolivälissä siemennurmiviljelmillä, kaksi viikkoa sitten kuminapelloilla ja viikko sitten ruispelloilla. Kevätviljojen puinnit ovat käynnistymässä laajemmin Etelä-Suomessa tällä viikolla, mikäli säät pysyvät poutaisina. Sateiden toivotaankin nyt taukoavan, sillä poutasäätä tarvitaan kasvustojen tuleentumisen varmistamiseksi ja sadon laadun turvaamiseksi.

Heinäkuun ja elokuun sademäärät ovat olleet tavanomaista runsaammat suuressa osassa maata. Sateet ovat vaikeuttaneet kasvustojen hoitotoimia sekä lisänneet tautitorjuntojen tarvetta. Ainoastaan Ahvenanmaalla on kärsitty kuivuudesta, sillä sademäärät ovat olleet siellä vain 20 % normaalista. Tavanomaista vähäsateisempaa on ollut myös Varsinais-Suomessa sekä osassa Uudenmaan rannikkoaluetta.

Puinnit käyntiin siemennurmilla

Etelä-Suomen nurminadan siemenviljelyksillä aloitettiin puinnit heinäkuun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaalla siemennurmien puinnit käynnistyvät tällä viikolla ja Pohjanmaan rannikkoalueella parin viikon sisällä. Kuminankin puinti on käynnistynyt kaksi viikkoa sitten Etelä-Suomessa, viikko sitten maan keskiosissa ja tällä viikolla Pohjanmaalla. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi. Satovaihtelut ovat kuitenkin suuret tilojen välillä.

Rukiin puinnit käynnistyivät viime viikolla Etelä-Suomessa. Tällä viikolla rukiin puinnit käynnistyvät Etelä-Karjalassa ja -Savossa sekä Keski-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ruista päästään puimaan ensi viikolla. Ensimmäiset syysvehnäkasvustot puitiin Uudenmaan rannikkoalueella viime viikolla. Muualla Etelä-Suomessa syysvehnän puinnit ovat käynnistymässä viikon sisällä. Pohjanmaalla syysvehnän puintien arvioidaan alkavan elokuun lopussa. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata. Uudellamaalla ja Uudenmaan rannikkoalueella ruissato on hyvä, mutta osassa Etelä-Savoa ja -Pohjanmaata sato on hieman tavanomaista heikompi. Pirkanmaalla 70 % ruiskasvustoista on laossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa noin puolet ja Uudenmaan rannikkoalueella sekä Kymenlaaksossa kolmannes kasvustoista on laossa. Muualla syysviljat ovat pysyneet hyvin pystyssä sadekuuroista huolimatta. Syysvehnän sato arvioidaan hyväksi Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan rannikkoalueella. Sen sijaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa syysvehnän sato on tavanomaista heikompi.

Kevätviljojenkin puinnit ovat käynnistyneet ensimmäisillä Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ohralohkoilla. Aikaisten monitahoisten ohrien puinti alkaa yleisemmin tällä viikolla Etelä-Pohjanmaata myöten. Pohjois-Suomessa ohrien puinnit arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä. Aikaisten kaurojen puinti alkaa kahden viikon kuluessa maan etelä- ja keskiosissa. Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa kaurakasvustot ovat jäljessä kehityksessään, joten siellä puintien arvioidaan alkavan hieman myöhemmin. Kevätvehnän puintien odotetaan alkavan kahden viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Pirkanmaalla kevätvehnien puintien arvioidaan alkavan syyskuun alussa ja Etelä-Pohjanmaallakin suurin osa syysvehnäkasvustoista valmistuu puintikuntoon syyskuun puolella.

Viljojen satonäkymät vaihtelevia

Kevätviljojen satonäkymät ovat vaihtelevia kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Eniten vaihtelua on ohran satonäkymissä. Ohrasato arvioidaan hyväksi Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja -Savossa, Pohjois-Savossa ja -Pohjanmaalla, mutta välttäväksi osassa Savoa ja Lapissa. Kaurasato arvioidaan hyväksi tai erinomaiseksi Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja -Pohjanmaalla, mutta välttäväksi osassa Pohjois-Savoa ja Lapissa. Kevätvehnästä odotetaan hyvää satoa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osassa Pohjois-Savoa. Pohjois-Savosta löytyy myös kevätvehnäkasvustoja, joiden sato arvioidaan välttäväksi.

Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat yleisesti pärjänneet paremmin kuin myöhään kylvetyt kasvustot, sillä myöhään kylvetyt kasvustot kärsivät monin paikoin alkuun kuivuudesta ja myöhemmin runsaista sateista. Suorakylvetyt kasvustot ovat tänä vuonna menestyneet tavanomaisesti muokattuja kasvustoja huonommin. Suorakylvetyt lohkot ovat kärsineet tiivistymisestä ja siten märkyydestä sekä kasvitaudeista tavanomaisesti muokattuja kasvustoja enemmän.

Kesän vaikeat sääolot näkyvät tautiruiskutusten yleistymisenä. Tautitorjuntaa tehtiin 50 % ruiskasvustoissa Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa kaikissa syysvehnäkasvustoissa tehtiin tautitorjunta, Uudenmaan rannikkoalueella sekä Etelä-Karjassa puolet syysvehnäkasvustoista sai tautitorjunnan. Yleisimmin tautitorjuntaa tehtiin ohrakasvustoissa, joista ruiskutettiin 50-75 %. Erillisiä punahomeruiskutuksia tehtiin kuitenkin verrattain vähän.

Rypsisato arvioidaan tavanomaiseksi suuressa osassa maata. Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla sato on jäämässä tavanomaista heikommaksi. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla rypsisadosta odotetaan hyvää. Kaalikoiden runsas esiintyminen toi erityishaastetta kasvinsuojeluun rypsiviljelmillä. Ensimmäisiä rypsikasvustoja odotetaan päästävän puimaan elokuun lopussa Etelä-Suomessa. Kevätrypsin ja -rapsin kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaata, jossa 60-70 % kasvustoista on laossa. Kymenlaaksossa kolmannes kasvustoista on laossa.

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän vasta syyskuun alussa Etelä-Suomessa. Härkäpavun satonäkymät ovat tyydyttävät.

Toisen säilörehusadon korjuu lopuillaan

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin suuressa osassa maata heinäkuun puolivälissä. Lapissa korjuuseen päästäneen viikon kuluessa. Sateet ovat hieman hidastaneet korjuun etenemistä, sillä ainoastaan osassa Varsinais-Suomea ja Pohjois-Savoa sekä Pohjanmaan rannikkoalueella toisen sadon korjuu on saatu päätökseen. Muualla toisesta sadosta on korjaamatta vielä 5-25 %. Sadon määrä ja laatu arvioidaan hyväksi suuressa osassa maata. Ainoastaan osassa Varsinais-Suomea, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sadon määrä ja laatu arvioidaan tyydyttäväksi.

Laitumien ja kuivaheinän odelman kasvu on hyvää tai vähintään tyydyttävää lähes koko maassa lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoalueen laitumia, joissa kasvu on tavanomaista heikompaa kuivuudesta johtuen. Useimmilla alueilla päästään tänä kasvukautena korjaamaan säilörehusta kolmas sato. Tarvetta kolmannen sadon korjuuseen ei kuitenkaan monellakaan tilalla ole, sillä laadukasta säilörehua on jo riittävästi varastoissa.

Kosteat säät lisänneet perunaruton riskiä

Sateet ovat vaikeuttaneet monin paikoin ruttoruiskutusten tekemistä perunaviljelmillä. Perunarutto on kuitenkin saatu suureksi osaksi pidettyä kurissa lyhyin välein tehtyjen ruiskutusten ansiosta. Maan eteläosissa kesä- ja varastoperunan perunan sadon määrä ja laatu arvioidaan hyväksi. Siemenperunaviljelmillä mukulakoko on kasvanut nopeasti, joten varsiston hävitys on jo aloitettu.

Sokerijuurikkaan satonäkymät ovat normaalit, Varsinais-Suomessa jopa hyvät.

Syysviljojen ja syysrapsin viljelyyn varovaista kiinnostusta

Kevätviljojen puintien ajoittuminen ja syksyn sääolot vaikuttavat merkittävästi syysviljojen ja -öljykasvien kylvöpäätöksiin. Rukiin viljelyn lisäämiseen on eniten kiinnostusta Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Syysvehnän ja -rapsin viljelyn lisäämiseen on kiinnostusta Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Rukiin kylvöjen odotetaan alkavan kahden viikon sisällä, syysvehnän kolmen-neljän viikon sisällä. Syysrypsin viljelyalojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai hieman vähenevän. Syysrypsin ja -rapsin kylvöt ovat alkaneet ensimmäisinä Etelä-Pohjanmaalla parisen viikkoa sitten. Muualla maassa syysöljykasvien kylvöt aloitettiin viime viikolla.

Kesäomenoiden poiminta alkanut

Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa on alkanut kesälajikkeiden Huvitus, Pirja ja Geneva Early poiminta. Ahvenanmaalla kesälajikkeiden sato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi viljelmillä, joilla on voitu huolehtia kastelusta. Myös syys- ja talvilajikkeiden satonäkymät arvioidaan erinomaisiksi.

Herukoiden satokausi alkoi jo heinäkuun puolella Etelä-Suomessa. Herukoiden konepoiminta käynnistyi elokuun alussa ja sato arvioidaan saatavan korjatuksi kokonaan viikon kuluessa. Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä keskimääräiseksi, puna- ja valkoherukan sato arvioidaan hieman keskimääräistä paremmaksi. Sateisen kesän ansiosta marjakoko on hyvä.
Vadelmien satokausi on kääntymässä lopuilleen. Runsaat sateet ovat koetelleet vadelmaviljelyksiä, sillä vadelma pehmenee mansikan tapaan liian kosteassa. Kosteat säät ovat suosineet vadelmalla uusien versojen kasvua.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, eri salaattien, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Raekuurot ovat paikoitellen koetelleet kukka- ja parsakaali- sekä salaattikasvustoja. Heinäkuun runsaat sateet ovat haitanneet Etelä-Suomessa vihannesviljelmien kasvinsuojeluruiskutuksia. Viljelmillä onkin jouduttu turvautumaan rikkakasvien harauksiin ja kitkentään. Kaalikoit vioittivat monin paikoin kaalikasvustoja, mikä on hidastanut kasvustojen kehitystä ja heikentänyt satoa. Varastovihannesten kasvu on kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaisevat sadon määrän ja laadun.

This entry was posted in Kasvutilannekatsaus, ProAgria. Bookmark the permalink.