Leppä Poroparlamentille: Poron lihalla on loistava brändi, pitkää vahva ote tuotteestanne

Jari Leppä onnittelee 70 vuotta täyttävää Paliskuntain yhdistystä. Porotalouden harjoittajat on otettava huomioon, kun metsätaloutta suunnitellaan valtion mailla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä luonnehtii Suomen poroelinkeinoa ainutlaatuiseksi rikkaudeksi.

–Poro on olennainen osa pohjoista elämänmenoa ja saamelaiskulttuuria. Poronhoidon parissa siirretään perinnettä, kieltä ja tapoja ja se on poroperheille ja -suvuille tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Poro on eräänlainen symboli koko pohjoiselle Suomelle ja sen väelle, hän totesi Poroparlamentille pitämässään puheessaan Rovaniemellä 7. kesäkuuta.

Myös poronlihantuotannon talousnäkymät ovat kohdallaan. Leppä kertoo, että maa- ja metsätalousministeriön kantava ajatukseni on, että ruokaketjun kovimman työn tekijät, kuten poromiehet ja -naiset, ansaitsevat työstään käyvän korvauksen.

–Poronlihan suoramyynti kuluttajille on oiva osoitus tavoista, joilla ruoantuottajat voivat ottaa kannattavuuden parantamisen omiin käsiinsä. Poron lihalla on loistava brändi. Sen sanon teille, että pitäkää vahva ote tuotteestanne. Kauppa on hyvä yhteistyökumppani, mutta älkää päästäkö sitä niskan päälle.”

Lepän mielestä valtion maiden haltijana Metsähallituksen onkin erityisen tärkeää ottaa eri sidosryhmät, kuten porotalouden harjoittajat, huomioon metsätaloutta suunnitellessaan.

–Esimerkiksi hakkuualueista ja -menetelmistä keskustellaan yhdessä paliskuntien kanssa. Uskallan sanoa, että tässä on menty viime vuosina eteenpäin paljon, vaikka parannettavaa on aina.

MMM on panostamassa siihen, että poronomistajien ja maanviljelijöiden välinen vastakkainasettelu voisi vähentyä. Ministeriö käynnistää lakihankkeen poronhoitolain mukaisen arvioimislautakunnan muuttamiseksi.

–Sillä selkeytetään porojen aiheuttamien vahinkojen arvioimista ja ehkäistään vahinkojen korvauksiin liittyviä ongelmia. Tavoitteena on myös lisätä keskinäistä luottamusta. Lakimuutoksen edetessä pyydämme lausuntoja kaikilta tahoilta.

Lepää haluaa puhua petovahingoista suoraan.

–Jokainen tässä salissa tietää, että petovahinkokorvausten katto on tullut vastaan. Suunnan on muututtava, jotta korvaukset voidaan maksaa täysimääräisesti ja ajallaan. On vakavasti pohdittava, onko enää perusteltua, että paliskunnat saavat erisuuruisia korvauksia. Arvostan, että paliskuntain yhdistys on tässä keskustelussa ollut aloitteellinen. Vastapainona voimme tehdä paljon, että petovahinkojen ilmoittaminen ja poikkeuslupien hakeminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja että vahingot voitaisiin todentaa maastossa eri viranomaisten yhteistyönä.

Ministeriö seuraa poronhoitoalueen petokantaa.

–Tästä kertoo esimerkiksi kahtena viime talvena annetut ahmaluvat ensimmäistä kertaa 35 vuoteen. Juuri nyt lausunnoilla on asetus karhunkaatokiintiöstä. Toivon teidän lukevan esityksen tarkkaan ja antavan siitä punnittua palautetta. Suurpedot kuuluvat erämaihin, mutta petokanta on pidettävä sillä tasolla että poroelinkeinoa on mahdollista harjoittaa.”

This entry was posted in Porotalous. Bookmark the permalink.