Luomumansikka kypsyy juhannusviikolla

Ensimmäiset luomumansikat kypsyvät poimittaviksi Etelä-Suomessa jo juhannusviikolla, noin kaksi viikkoa normaalista aikataulusta etuajassa. Pohjoisempana luomumansikan pääsato valmistuu juhannuksen jälkeen.

Jos sää jatkuu yhä lämpimänä, luomumansikan satokausi voi jäädä lyhyeksi kuten tavanomaisesti tuotetun mansikankin. Tämä on seurausta siitä, että kaikki mansikat kukkivat alkukesästä pelloilla samaan aikaan poikkeuksellisen runsaan lämmön innostamina.

Pitkään jatkunut kuivuus voi vaikuttaa mansikoiden kokoon siten, että ne jäävät hieman normaalia pienemmiksi, varsinkin jos pellolla ei ole käytössä tihkukastelua. Homeista ei tänä kesänä näytä muodostuvan suurta riskiä mansikalle.

Yli 50 luomumansikkatilan yhteystiedot verkossa

Pro Luomu on päivittänyt verkkosivuilleen yli 50 suomalaisen luomumansikkatilan yhteystiedot. Tilat tarjoavat kuluttajille luomumansikoiden itsepoimintaa ja suoramyyntiä. Lista ei kata kaikkia luomumansikkatiloja, sillä mansikan erittäin suuren kysynnän takia osa tiloista ei halua tietojaan verkkoon.

Yleisimmät Suomessa viljeltävät luomumansikkalajikkeet ovat tavanomaisiltakin pelloilta tutut Polka, Bounty ja Sonata. Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa lähes 140 luomutilaa yhteensä noin 170 hehtaarilla. Tuotantoala kasvoi edellisvuodesta jonkin verran. Eniten luomumansikkaa viljeltiin Pohjois-Karjalassa, Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Luomumansikka on vaativa kasvatettava

Luomumansikalle on hyvin kysyntää sekä marjateollisuudessa että suoramyynnissä, mutta luomun osuus kaikesta Suomessa tuotetusta mansikasta on vain 2,5 %. Tämä johtunee siitä, että luomumansikka on viljelijälle huomattavasti haastavampi kasvatettava kuin tavanomaisesti tuotettu mansikka.

Luomumansikantuotanto vaatii viljelyn pitkäjänteistä suunnittelua ja paljon manuaalista työtä. Esimerkiksi mansikan rönsyt karsitaan luomupellolla käsin leikkaamalla, ei ruiskuttamalla torjunta-aineella. Väkilannoitteita ei luomussa käytetä, vaan pellon hyvästä ravinnetilasta on huolehdittava jo viljelmän perustamisvaiheessa suunnittelemalla viljelykierto monta vuotta etukäteen.

Synteettisiä torjunta-aineita ei käytetä homeita eikä tuholaisia vastaan, joten viljely on altista suurille satovaihteluille. Homeita pyritään torjumaan mm. mehiläisten välittämällä sienivalmisteella ja tuholaisia vastaan marssitetaan niiden luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja. Esimerkiksi harmaahome saattaa kuitenkin kosteina kesinä verottaa luomumansikkasatoa runsaastikin.

Lista luomumansikkatiloista: https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/

This entry was posted in Luomu. Bookmark the permalink.