Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet elinehto maaseudulle

Maaseudulla tarvitaan nopeita ja luotettavia laajakaistayhteyksiä, jotta se olisi vetovoimainen työ- ja asuinpaikka nuorille, naisille ja korkeasti koulutetuille, osoittaa Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertaillaan itäsuomalaista Pohjois-Karjalaa ja länsisuomalaista Etelä-Pohjanmaata. Idän ja lännen välillä ei digitalisaation hyödyntämisessä löytynyt merkittäviä eroja.

Erityisesti yritystoiminnalle toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykypäivänä elinehto. Valokuituyhteys pienentää maaseudun yritysten kokemaa sijaintihaittaa. Toimivat yhteydet ja digitaaliset oppimisympäristöt puolestaan laajentavat opiskelun edellytyksiä maaseudulla mahdollistamalla ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Valokuituverkko vetää yrityksiä maaseudulle

Valokuituyhteys mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden ja liiketoiminnan kehittämisen, mutta se vaikuttaa myös yritysten perustamiseen ja sijoittumiseen. Lähes viidennes tutkimukseen osallistuneista maaseudun yrityksistä arvioi valokuituverkon myötävaikuttaneen yrityksen perustamiseen ja neljännes katsoi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen sijaintipaikan valintaan.

Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle, kun tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä on myös keskeinen sosiaalinen ulottuvuus yhteydenpidossa. Erityisesti ikääntyneet kokivat, että valokuituyhteys oli helpottanut tiedon saatavuutta sekä lisännyt tietoa paikkakunnan asioista ja tapahtumista. Vapaa-ajan asukkailla puolestaan on merkittävät mahdollisuudet etätyöhön, mutta tämä vaatisi nopeiden yhteyksien lisäksi esteiden poistamista ja asenteiden muutosta.

Toisen asteen koulutustarjonta lisää maaseudun elinvoimaa

Toisen asteen koulutustarjonnalla on tutkimuksen perusteella ratkaiseva merkitys maaseudun elinvoimalle. Se vaikuttaa nuorten perusasteen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen, maaseutualueiden väestön koulutustasoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kaventuvan koulutustarjonnan ja heikon saavutettavuuden seurauksena niissä kunnissa, joissa ei ole oppilaitoksia, jää muita suurempi osuus työvoimasta perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle. Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on Pohjois-Karjalassa heikompaa kuin Etelä-Pojanmaalla sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen osalta. Koulutus vaikuttaa paitsi nuorten työllistymismahdollisuuksiin, myös osaavan työvoiman saatavuuteen. Digitalisaation hyödyntämiseltä odotetaan paljon, ja parhaimmillaan se tuo opiskeluun vaihtoehtoja ja joustavuutta. Digitalisaatio ei kuitenkaan korvaa kontaktiopetusta ja maaseudun oppilaitosten tuottamaa positiivista alueellista vaikuttavuutta.

Verkosta vauhtia – Valokuituverkot ja digitalisaatio työn, yritystoiminnan ja opiskelun mahdollistajina maaseudulla on Työtä ja koulutusta maaseudulle – tuottavatko digitalisaatio ja sähköiset palvelut uusia ratkaisuja maaseudun opiskelu ja työmahdollisuuksiin -hankkeen loppuraportti. Vuosina 2017–2018 toteutettua hanketta rahoitti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE).

Raportissa käsitellään maaseudun työ- ja koulutusmahdollisuuksia, digitalisaation hyödyntämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä valokuituverkkojen merkitystä maaseudun työllisyydelle ja yritystoiminnalle. Raportin tulokset perustuvat tilastoaineistoihin, haastatteluihin ja valokuituyhtiöiden asiakkaille tehtyihin kyselyihin.

Raportti:

Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen: ”Verkosta vauhtia – Valokuituverkot ja digitalisaatio työn, yritystoiminnan ja opiskelun mahdollistajina maaseudulla”. Spatia raportteja 2/2018. Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/fi/web/spatia/julkaisut

Tutkimuksen politiikkasuositukset:

Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä työtä ja yrittäjyyttä maaseudulle. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 3:2018. (julkaistu 21.2.2018) http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/5052/Nopeilla_tietoliikenneyhteyksilla_tyota_ja_yrittajyytta_maaseudulle_Maaseutupolitiikan_politiikkasuositukser_3_2018.pdf

Digitalisaatio tuo valinnanmahdollisuuksia ja joustavuutta ammatilliseen koulutukseen. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 4:2018. (julkaistu 1.6.2018) http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/5157/Politiikkasuositukset_2018_4_Digitalisaatio_ammattikoulutuksessa_FINAL.pdf

This entry was posted in Yleiset uutiset. Bookmark the permalink.