Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen ruoantuotannon ja kannustaa kasvuun

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2018. Summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,7 miljardia euroa.  Viljelijätuilla turvataan maatalouden kannattavuutta ja tuotantoedellytyksiä, ja lisäksi niillä edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Yli 92 prosenttia hakuvuoden 2018 viljelijätuista maksettiin suunnitellusti vuoden 2018 aikana. Viljelijätukien lisäksi maksettiin rahoitusta kehittämishankkeisiin, maatilojen ja muiden maaseudun yritysten investointeihin, perustamiseen ja kehittämiseen, maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa sekä muita, kuten menekinedistämiseen ja puutarhatuotteiden sekä luonnonmarjojen ja -sienten varastointiin tarkoitettuja tukia.

Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen ruoantuotannon, tukee suomalaisen elintarviketuotannon kehittymistä ja luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Ruoka-ala on tärkeä työllistäjä Suomessa. Maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät yhteensä lähes 340 000 suomalaista eli 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Koko noin kahden miljardin euron rahoituksesta yhteensä yli 887 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat merkittävän osan Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Niiden osuus kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta on noin kaksi kolmasosaa.

Maaseudun kehittämisrahoitus mahdollistaa yritysten investointeja

Viime vuonna maksetuissa tuissa näkyvät kasvavien ja kehittyvien maatilojen sekä muiden maaseudun yritysten investoinnit. Maaseudun kehittämisrahoitus on usein merkittävä tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä. Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat investoineet EU:n maaseuturahaston tuella esimerkiksi uusimpaan teknologiaan tai laajentaneet tuotantoaan.

Parhaimmillaan yritysten investoinnit luovat ympärilleen työpaikkoja suoraan tai hankintaketjujen kautta. Näin yritysrahoitus luo positiivisia vaikutuksia aluetalouteen.

Koulutus ja neuvonta viljelijöiden tukena kannattavuuskriisissä

Maatalouden kannattavuustilanne on ollut jo pitkään vaikea. Maatilojen kannattavuutta on pyritty parantamaan kriisitukien lisäksi rahoittamalla viljelijöiden koulutusta ja neuvontaa. Viljelijät voivat esimerkiksi hyödyntää EU:n maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa maatilansa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tai osaamisen kehittämiseksi. Viljelijä maksaa neuvonnasta vain arvonlisäveron osuuden ja neuvontakorvaus maksetaan suoraan neuvojalle tai neuvontajärjestölle. Vuodesta 2015 alkaen noin kolmasosa maatiloista (16 000 tilaa) on hyödyntänyt neuvontaa.

Myös koulutushankkeet edistävät viljelijöiden liiketaloudellista osaamista. Käynnissä olevalla EU-rahoituskaudella rahoitettuihin koulutushankkeisiin on osallistunut noin 25 000 henkilöä, joista 61,5 prosenttia on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Koulutushankkeet parantavat viljelijöiden ja muiden yrittäjien osaamista esimerkiksi yrityksen johtamiseen, markkinointiin, ympäristönhoitoon, luonnonmukaiseen tuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyen. Viljelijöitä on koulutettu lisäksi muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä uusiutuvan energian käytöstä.

Rahoituspäätökset tehdään alueilla

Rahoituspäätökset tekevät pääasiassa kuntien ja ELY-keskusten virkamiehet. Ainoastaan osan rahoituksesta, esimerkiksi koulujakelutuet, myöntää Ruokavirasto. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti.

Rahoitusta saivat muun muassa viljelijät, hanketoimijat, yritykset, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus, neuvonta ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Rahoituksen vaikuttavuus ulottuu yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yrittäjät ja paikalliset asukkaat.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen (yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta). Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Tuensaajia vuonna 2018 oli yhteensä 59 831. Tuensaajista noin 90 prosenttia on maatiloja.

This entry was posted in Maatalous. Bookmark the permalink.