Kuuma ja kuiva kesä 2018 tuotti heikoimman puolukkasadon vuosikymmeniin

Vuoden 2018 luonnonmarja- ja -sienisato oli keskinkertainen. Mustikkaa saatiin edellisvuotta enemmän, mutta marjat jäivät kuivuuden vuoksi tavanomaista pienemmiksi. Puolukkasato oli helteen takia huonoin pitkiin aikoihin ja lakkaa poimittiin aiempaa vähemmän.

Kun marjoja oli tarjolla tavallista pienempi määrä, niistä maksettiin aiempia vuosia korkeampi hinta. Luonnonmarjoista ja -sienistä maksettu kokonaistulo nousi reilun viidenneksen edellisvuodesta, mutta jäi kuitenkin vuosikymmenen alun huippuvuosista marjojen pienemmän määrän vuoksi.

Luomukeruualueita on viime vuosina sertifioitu lisää. Niiden määrä on runsaat 12,2 miljoonaa hehtaaria. Pääosa luomukeruualueista sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla.

Mustikkaa poimittiin edellisvuotta enemmän

Viime vuoden mustikkasato oli kohtuullinen. Myyntiin mustikkaa kerättiin 5,9 miljoonaa kiloa, joka on 2,2 miljoonaa kiloa edellisvuotta suurempi määrä. Eniten mustikkaa kerättiin myyntiin Lapin alueella. Kerätystä mustikasta 58 prosenttia poimittiin luomusertifioidulta keruualueelta.

Mustikkaa vietiin jäädytettynä Kiinaan 700 000 kiloa ja Ruotsiin 500 000 kiloa sekä pieni määrä tuoreena Viroon. Vientimustikan määrä laski edellisvuodesta yli miljoonalla kilolla. Mustikkaa myös tuodaan Suomeen: 1,2 miljoonaa kiloa jäädytettyä mustikkaa tuotiin Ruotsista ja yli 500 000 kiloa tuoremustikkaa Alankomaista.

Puolukan, lakan ja karpalon sadot jäivät pieniksi

Puolukka kypsyi varhain ja sato jäi kesän kuivuuden ja helteen takia ennätysalhaiseksi. Puolukkaa kerättiin yhteensä vain vajaat 2,1 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet poimittiin Länsi-Suomesta.  Kerätystä puolukasta 5 prosenttia on luomusertifioitua.

Lakkasato oli huono ja sitä kerättiin myyntiin 73 000 kiloa. Lakasta 58 prosenttia oli luomulakkaa. Karpalosato oli keskinkertainen ja myyntimäärä oli vajaat 13 000 kiloa.

Ulkomaalaisia poimijoita tuli Suomeen marjayritysten kutsumina vähemmän kuin edellisinä vuosina, noin 3000. Ulkomaalaiset poimijat poimivat kuitenkin 93 prosenttia luonnonmarjoista (vuonna 2017 osuus oli 75 prosenttia). Suurin osa poimijoista oli thaimaalaisia.

Kuivuus siirsi sienestyskautta myöhemmäksi

Sienet kerätään myyntiin pääasiassa Itä-Suomesta. Kuivuus viivästytti luonnonsienisatoa, mutta sienestyskausi vastaavasti piteni loppupäästä. Vientisienenä tärkeää herkkutattia tuli myyntiin vajaat 275 000 kiloa eli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2017 (vajaat 67 000 kiloa). Haaparouskua kerättiin 62 000 kiloa ja kangasrouskua 23 000 kiloa. Kantarellisato oli heikko ja useita viikkoja myöhässä. Kantarelleja kerättiin vajaat 16 000 kiloa.

Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen 2018 (MARSI-tutkimus). Tutkimuksen tilaaja on Ruokavirasto ja tutkimuksen tekijä on Kantar TNS Agri Oy. Tutkimuksen tiedot kysytään marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä. Yritykset antavat tiedot alueittain sen mukaan, mistä marjat ja sienet on poimittu. Tulokset eivät sisällä suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille sekä kotitalouspoimintaa. Vain osa torikaupasta on mukana.

This entry was posted in Yleiset uutiset. Bookmark the permalink.