Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä ei esitä porolukujen leikkaamista

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut tänään suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän loppuraportin. Raportissa todetaan, että paliskuntakohtaisiin eloporolukuihin ei esitetä muutosta, mutta kukin paliskunta velvoitetaan esittämään kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Saamelaiskäräjät pitää erittäin hyvänä työryhmän esitystä, ettei paliskuntakohtaisiin porolukuihin esitetä muutosta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu 25.11.2019 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen julkaisutilaisuuteen. “Saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on todella tärkeää, ettei työryhmä esitä porolukujen leikkaamista”, Sanila-Aikio toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2018 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän valmistelemaan esitystä porojen talvilaidunten kestävän tuottokyvyn mukaisesta eloporomäärästä vuosille 2020-2030. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on toiminut Asko Länsman. Työryhmän loppuraportti on valmistunut, eikä suurimpiin sallittuihin porolukuihin esitetä leikkausta.

Työryhmä esittää loppuraportissaan porojen talvilaidunten kestävän käytön varmistamiseksi sekä luonnon monimuotoisuutta edistävän porolaidunnuksen optimoimiseksi laadittavan velvoittavat paliskuntakohtaiset porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Työryhmä esittää, että paliskunta valitsee seuraavista kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi: 1) Vähintään 7 % eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään, 2) aikainen teurastus 1.6.-15.11., 3) jäkälälaidunten tilan parantaminen, 4) kesälaidunkierron kehittäminen, 5) paliskuntien yhdistäminen.

Saamelaiskäräjien ja maa- ja metsätalousministeriön välinen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu työryhmän loppuraportista ja esityksestä pidettiin 14.11.2019. Neuvottelussa käsiteltiin muun muassa aikaisen teurastuksen toimenpidettä ja siihen liittyviä haasteita. Saamelaiskäräjät toi esille, että useissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa teurastuksen toteuttaminen on riippuvainen luonnonolosuhteista ja aikaista teurastusta ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa 15.11. Mennessä, koska porojen kokoaminen eroteltaviksi edellyttää jäiden ja lumen tuloa. Haasteena voi myös olla se, etteivät paliskunnat saa lihakauppoja määräaikaan mennessä. Näin ollen Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisten kotiseutualueen osalta paliskunnat velvoitetaan esittämään yksi toimenpide laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Neuvottelussa päätettiin, että MMM:n asettama tulevaisuustyöryhmä arvioi Saamelaiskäräjien suosituksesta 15.11. päivämäärän rinnalla takarajan “ja/tai ennen talvilaitumille siirtymistä” käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanoa ratkaistaessa.

Poronhoitolain 21 §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää ja kuinka monta tällaista poroa paliskunnan osakas saa enintään omistaa.

This entry was posted in Porotalous. Bookmark the permalink.