​Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi

Uusi tutkimus selvittää, voidaanko ruokinnalla vähentää lehmien tuottamia päästöjä. Tavoitteena on lisätä maidontuotannon kestävyyttä pienentämällä nurmivaltaisesta ruokinnasta syntyviä metaanipäästöjä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeessa (Public-Private Partnership) ovat mukana Arla Suomi, Hankkija, Mootral SA ja Luonnonvarakeskus Luke.

Maidontuotanto on tärkeä osa suomalaista maataloustuotantoa, ja sen kestävyyden ja kannattavuuden lisääminen on nykytilanteessa entistä tärkeämpää. Maidontuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 4 prosenttia. Koko ajan haetaan keinoja saada tätä lukua pienennettyä, jotta Suomi pääsee 80 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin lehmien röyhtäilemästä ja lannasta erittyvästä metaanista.

Metaania muodostuu lehmän pötsissä ravintoa hajottavien mikrobien toimesta, jotka samalla tuottavat valtaosan lehmän tarvitsemasta energiasta ja valkuaisesta. Suomessa lypsykarjan ruokinta perustuu pääosin nurmirehuun. Lehmä pystyy muuttamaan sen korkealaatuiseksi ravinnoksi ihmisille, eikä lehmille tarvitse silloin syöttää ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa tai soijaa. Nurmien viljely on myös ympäristön kannalta parempi, sillä monivuotiset nurmet tuottavat vähemmän päästöjä kuin muu viljely. Nurmivaltaisella ruokinnalla lehmän pötsin mikrobit tuottavat kuitenkin enemmän metaania kuin väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Tavoitteena tässä hankkeessa on saada tuotetun metaanin määrää vähennettyä nurmirehuruokintaan lisättävillä lisäaineilla.

Alustavat tulokset lupaavia

Hankkeessa testataan kolmea eri rehulisäainetta kahdeksan lehmän ruokavaliossa tammi-huhtikuun aikana Luken navetassa Jokioisilla. Testattavat lisäainesosat, joilla oletetaan olevan edullisia vaikutuksia lehmien päästöihin, tuotokseen ja terveyteen, ovat peräisin luonnonmateriaaleista ja pääosin kotimaisia. Lehmien metaanin tuotantoa kullakin rehuratkaisulla mitataan metaboliakammioissa. Kokeessa tarkkaillaan lisäksi lehmien syöntiä, maidon tuotantoa ja terveyttä. Samalla saadaan koottua arvokasta aineistoa lehmän perimän, ruokinnan ja pötsin mikrobiston vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. ”Koe on nyt puolessa välissä, ja alustavien mittausten perusteella voidaan odottaa lupaavia tuloksia”, sanoo Luken erikoistutkija Alireza Bayat.

Yksi testattavista lisistä on sveitsiläisen Mootral SA:n kehittämä patentoitu luonnonmukainen ravintolisä, joka vaikuttaa suoraan pötsin metaanintuotantoon estämällä metaania tuottavien arkkien toimintaa. ”Tutkimme jatkuvasti Mootralin® tehokkuutta ja vaikutuksia. Luken kanssa tehtävä tutkimustyö auttaa meitä hienosäätämään metaanipäästöjä vähentävää vaikutusta mahdollisimman suureksi vaarantamatta eläinten hyvinvointia tai tuotoskykyä” – sanoo Matthias Miller, Mootral SA:n tieteellinen johtaja.

Tavoitteena kestävämpi ruoantuotanto

Luke panostaa uudessa strategiassaan erityisesti alkutuotannon vastuullisuuden, kestävyyden ja kannattavuuden parantamiseen. ”Tämä on erinomainen esimerkki hankkeesta, joka voi tuottaa konkreettisia tuloksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo ohjelmajohtaja Johanna Vilkki Lukesta.

Hankkija on tehnyt pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä Luken kanssa. ”Kotieläintuotannon kestävyyden edistäminen on yksi Hankkijan rehujen kehitystavoitteista ja odotamme menossa olevasta kokeesta uusia keinoja tavoitteen toteuttamiseksi.”, sanoo Hankkijan tutkimus- ja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa.

Useissa maissa toimivan meijeriyhtiö Arla Foodsintavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja Suomessa tätä aiemmin. ”Arlan tiloilla tekemät laskelmat osoittavat lehmien aineenvaihdunnan olevan merkittävin yksittäinen päästölähde ja siksi on erinomaista, että rehustuksesta ollaan löytämässä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen”, kommentoi Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

This entry was posted in Meijerit. Bookmark the permalink.