MTT: Pihaton luonnollinen ilmanvaihto edistää eläinten terveyttä

Luonnolliseen ilmanvaihtoon pihatoissaan siirtyneet lypsykarjan omistajat kokevat eläinterveyden parantuneen ja navettamelun pienentyneen. Verhoseinäpihattojen painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköenergiaa juuri lainkaan, sillä käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä.

Verhoseinäpihatot ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvulla. VTT:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n hankkeessa selvitettiin käsin tai automaattisesti säädettävien verhoseinäratkaisujen käyttöä lypsykarjarakennuksissa.

Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöenergia syntyy eläinlämmöstä, jolloin poistuva lämmin ilma korvautuu automaattisesti uudella kylmemmällä ilmalla. Vajaatäyttö heikentää toimivuutta ja voi johtaa lisälämmön tarpeeseen. Jos uusi pihatto valmistuu syksyllä, eläinpaikat on syytä saada heti täyteen.

Verhoseinäisessä pihatossa sisäilman laatu oli parempi kuin vähimmäistaso edellyttää, ja kesäolosuhteissa saavutettiin jopa yli 20-kertaisia ilmanvaihtomääriä. Ilman tehokas vaihtuvuus vähensi lehmien lämpöstressiä, sillä lämpötila ei pääse nousemaan haitallisen korkealle pihaton sisällä. Viilennystä varten 10 %:lla tutkimuksessa mukana olleista tiloista oli vaakapuhaltimet tai helikopterisekoitin.

Pihattoilman sumuisuus vaivasi talvikaudella kylminä ajanjaksoina. Kostea sisäilma tiivistyi ja jäätyi verhojen sisäpinnoille, mutta se myös suli nopeasti, kun ulkoilma lauhtui. Jossain määrin esiintyi lantakäytävien jäätymistä, mutta lannanpoiston hankaloitumista ei koettu suureksi haitaksi. Juomakupit pysyivät yleensä sulina. Kylmimmät jaksot eivät vaikuttaneet eläinterveyteen tai maitotuotokseen. Täydennyslämmitys oli käytössä 25 %:lla tiloista.

Verhoseinäisiä pihattoja Suomessa jo yli 300

Koneellinen ilmanvaihto korvasi perinteisen painovoimaisen ilmanvaihdon 1960-luvulla, kun rakennustekniset järjestelmät kehittyivät nopeasti. Nyt kehitys on palaamassa takaisin painovoimaiseen järjestelmään. Ensimmäinen verhoseinä asennettiin suomalaiseen lypsykarjarakennukseen vuonna 2004. Tällä hetkellä verhoseinäisiä pihattoja arvioidaan olevan Suomessa yli 300.

VTT:n ja MTT:n tutkimuksessa luonnollisella ilmanvaihdolla varustettujen pihattojen omistajille tehtiin kaksi verkkokyselyä vuonna 2011. Niissä selvitettiin verhoseinien aikaansaamia hyötyjä tai haittoja, toimivuutta, käyttötapoja, kokemuksia toimivuudesta sekä kustannustietoja.

Lähes kaikki vastanneet kokivat navettailman parantuneen edelliseen ilmanvaihtotekniikkaan verrattuna. Kyselyyn vastanneista 98 % oli tyytyväisiä valitsemaansa ilmanvaihtotekniikkaan. Tekniikkaratkaisuissa tuloilman säätö tapahtui verholla 75 %:ssa ja liukuvalla kennoratkaisulla 25 %:ssa kohteista. Kysely ajoittui kylmään talveen 2009–2010 sekä kuumaan kesään 2010. Yleiseen kyselyyn tuli 50 vastausta ja kustannuskyselyyn 33 vastausta.

Hankkeen tutkimusraportti (Lypsykarjapihaton luonnollinen ilmanvaihto) ja opas suunnittelijoille ja käyttäjille (Luonnollinen ilmanvaihto – opas painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen nautakarjarakennuksissa) ovat saatavilla elektronisessa muodossa.

Opas: http://www.mtt.fi/julkaisut/Maito-ja-Me-Ilmanvaihtoliite_2013.pdf
Raportti: 
http://www.vtt.fi/vtt_show_record.jsp?target=julk&form=sdefe&search=69388

This entry was posted in MTT. Bookmark the permalink.