Maaseutumatkailulla elinvoimaa Suomelle

Perhe- ja pienyrittäjyys on maaseudun nouseva voima, kasvumahdollisuuksia ja alueellista hyvinvointia tuova peruskivi. Maaseutumatkailu ei ole taantunut taloudellisten suhdanteiden heiketessä. Ulkomaan markkinoilta on etsitty ja löydetty lisää asiakkaita. Maaseutumatkailu on vientitoimintaa, sen työllistävä merkitys kerrannaisvaikutuksineen on huomattava ja vaikutukset maaseudun kylä- ja asuinyhteisöjen elinvoimaan merkittäviä.

Maaseutumatkailuyritysten laaja ja monipuolinen verkosto kattaa koko Suomen. Painopisteenä tulee olla olemassa olevien maaseutumatkailuyritysten toiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaaminen tarvelähtöisillä, monipuolisilla kehittämisvälineillä ja -toimenpiteillä. Yritykset hakevat kasvua ja kehittävät toimintaansa. Kasvaakseen elinkeino tarvitsee aitoa, tarvelähtöistä käytännön yhteistyötä ja toimenpiteitä alan toimijoiden ja yhteiskunnan kanssa.

Maaseudun yritysten toimintaa ohjaa entistä enemmän yrityksen toiminnan ja palvelujen oma laadun ylläpitäminen ja kehittäminen, mm. erilaiset matkailun laatuohjelmat ja omavalvonta sekä toimialakohtaiset ohjeistukset ja lainsäädäntö. Ohjaavassa viranomaistoiminnassa on tärkeää pitää esillä myös joustavat siirtymäajat ja maalaisjärjen käyttö.

– Pienyrityksiä ja niiden rajallisia henkilöresursseja ei voi rasittaa lisääntyvällä valvonta- ja tarkastustoiminnalla.  Ohjeistusten ja lainsäädännön tulkintojen pitää olla yhtenäisiä maan eri osissa. Nykyisellään vaihtelevat ja muuttuvat tulkinnat estävät pahimmillaan yritystoiminnan pitkäjänteistä ja alueellisesti tasa-arvoista kehittämistä, muistutti Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtaja, maaseutumatkailuyrittäjä  Ari Hyvölä.

Maaseutumatkailuyritykset toimivat perinteisesti ja luonnostaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puhdas luonto ja maaseutuympäristön hoidetut maisemat ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä ja hyvinvointiarvoja, joiden ympärille yrittäjät kehittävät matkailutuotteittaan. Maaseutumatkailuyritykset ovat luontaisesti jo vuosikymmenten ajan panostaneet hyvinvointimatkailuun. Hyvinvointimatkailu tarjoaa kasvumahdollisuuksia ja uusille tuoteideoille on tilaa runsaasti.

Maaseutumatkailuyritysten investointituet ovat tärkeä kehittämisväline kasvuhakuisille maaseutu-matkailuyrityksille ja niiden taso on vähintäänkin säilytettävä. Maaseudun kehittämis- ja hanketoimintaan on syytä sisällyttää mittareiksi todellisten elinkeino- ja yritysvaikutusten tarkempi ennakointi, arviointi ja seuranta. Maaseudun kehittämisvaroilla rahoitettavien kehittämis- ja hanketoiminnan painopisteiden tulee olla kentällä ja käytännössä, eikä esimerkiksi eri kehittämishankkeiden välisessä koordinoinnissa, tiedottamisessa ja hallinnoinnissa.

Maaseutumatkailuyrityksille suunnatun koulutuksen tulee olla tiivistä ja kompaktia täsmäkoulutusta.

Opintomatkat, teemalliset täsmäseminaarit sekä workshop-tyyppiset kehittämis-, markkinointi- ja myyntitapahtumat nähdään edelleen tärkeiksi verkostoitumisen välineiksi.

– Toimivissa tietoliikenneyhteyksissä – etenkin taajamien ulkopuolella – on edelleen huomattavasti parannettavaa. Asiakaspalvelun sujuvan hoitamisen kannalta toimivat yhteydet ovat nykyajan yritystoiminnan perusedellytys. Ongelmana on mm. se, että operaattorit tuntuvat edelleen keskittyvän yksipuolisesti enemmän uusien palvelujen myyntiin kuin yhteyksien parantamiseen, sanoi Hyvölä.

– Maaseutumatkailukohteiden löydettävyyttä ja saavutettavuutta pitää tukea ja kehittää sähköisissä jakelukanavissa. Kehittämistyöhön tarvitaan toimialayhteistyötä. Pelkästään yritysten vastuulle jätettynä resursseja jää hyödyntämättä ja käyttämättä. Kieltojen sijaan kohteiden löydettävyyttä pitäisi edistää ja tienvarsiopasteiden ja –mainonnan lupien myöntämisessä pitäisi käyttää tarkoituksenmukaista harkintaa. Jos opasteet, kyltit ja viitoitukset sopivat kaavoitetuille taajama-alueille, niin miksi ne eivät sopisi harvaan asutulle maaseudulle? Hyvät opasteet parantavat liikenneturvallisuutta.

Jatkossa on syytä panostaa maaseutumatkailua tukevien reittien kunnossapitoon. Toimivia toiminta- ja rahoitusmalleja tulee etsiä julkisyhteisöjen, maaseutuyritysten ja muiden yritysten sekä yhdistysten yhteistyöllä. Maastoliikennelain uudistamisessa tulee huomioida reittien merkitys maaseudun vireälle matkailun ohjelmapalvelujen toiminnalle. Reittien merkitys ja tarve sekä niiden työllisyys- ja elinkeinovaikutukset tulee selvittää.

Tulevan maaseutuohjelmakauden valmistelussa, rahoituksessa ja toteutuksessa tulee huomioida käytännön toimijoiden – myös maaseutumatkailuelinkeinon – tarpeet. Näin kehittämishankkeisiin saadaan mukaan aidosti sitoutuneita toimijoita ja näin ehkäistään hankeväsymyksen oireet.
– Ennalta lukkoon lyötyjen, liian yksityiskohtaisten rajoitteiden sijaan on löydettävä toimivia, tarvelähtöisiä kehittämis- ja hanketyökaluja. Maaseutumatkailu pitää nähdä koko Suomea hyödyttävänä ja sitä on aktiivisesti yhteiskunnan toimesta kehitettävä ja toimintaympäristöstä huolehdittava, niin kuin on esimerkiksi Norjassa tehty, Hyvölä huomautti.

This entry was posted in MTK. Bookmark the permalink.